Milloin tarkistusmittausta tarvitaan?

Yleensä asuntoa mitataan myyntivaiheessa. Vanhoissa kerrostaloasunnoissa yhtiöjärjestyksen mukainen pinta-ala voi hiukan poiketa todellisesta huoneistoalasta, koska asunto ei ole tarkalleen piirustusten mukainen rakennusaikaisten epätarkkuuksien tai myöhempien remonttien takia. Lisäksi ennen vuotta 1992 perustetuissa yhtiöissä yhtiöjärjestyksessä ei tarvinnut olla todellista huoneistoalaa, vaan neliöitä saatettiin kohdella eri tavoin riippuen siitä, missä kerroksessa tai miten iso asunto on. Neliömäärähän on usein yhtiövastikkeen perustana.

Omakotitaloissa huoneistoalaa ei välttämättä ole missään asiakirjoissa varsinkaan, jos taloa on jälkeenpäin muutettu, esimerkiksi otettu kylmää ullakkotilaa käyttöön tai rakenettu lisäsiipi. Omakotitalossa on aika tavallista, että kellarikerroksessa on tiloja, joita ei lasketa kerrosalaan, siis ne eivät ole kuluttaneet rakennusoikeutta eivätkä ne ole asuinhuoneita rakentamismääräyskokoelman G1:n mukaan. Huoneet saattavat kuitenkin olla asuintilaa standardin SFS5139 kannalta ja muodostavat huoneistoalaa.

Jos kerrostalon ullakoita tai muita tiloja muutetaan osakehuoneistoiksi, näiden huoneistoala pitää selvittää. Samassa yhteydessä taloyhtiö saattaa mittauttaa kaikki muutkin asunnot, että yhtiöjärjestyksen tiedot saadaan ajan tasalle.

Ei kovin usein mutta toisinaan tulee vastaan myös riitatapauksia, jossa asunnon ostaja epäilee, että huoneisto on pienempi kuin asiakirjoissa lukee ja asia halutaan selvittää. Oikeuskäytännön perusteella asunnon koossa pitää olla aika suuri heitto (10% luokkaa), että ostaja saisi hyvitystä ja hyvityksen määrä on ollut vain osa neliömäärään suhteutetusta kauppahinnasta. Hävinneelle osapuolelle tietysti tulee tämän päälle oikeudenkäyntikustannukset.

Posted in pinta-alamittaukset

asiakkaiden kommentteja

” Raportit olivat oikein selkeitä ja tulivat erittäin nopeasti!” – kerrostaloasuntojen tarkistusmittaus, Helsinki.